Näin talvisaikaan tulee harvemmin ulkoilutettua pikkuautoa, mutta tänään oli pakko lähteä ajelemaan. Tuttu harrastaja järjesti tiluksillaan kisat, joihin osallistui yhteensä kahdeksan kisaajaa autoineen. Viiden ajetun radan ja neljän syödyn lihapiirakan jälkeen oma tulokseni oli komea toinen sija.

Seuraaviin sessioihin pitää varautua paremmilla renkailla, sillä kuivalle kalliolle tarkoitetut kumit eivät ole ihan parhaimpia nuoskalumella, vaikka pitivätkin paremmin kuin mitä uskalsin odottaa.

Kävin viime viikolla ajelemassa lähimaastossa. Mukana oli pokkari, jolla piti myös ottaa videoita ajelusta. Kameran ja radio-ohjaimen yhteiskäyttö oli hieman hankalaa, koska piti keskittyä samaan aikaan ohjaamiseen, kuvaamiseen ja auton seuraamiseen. Ajotyyli on sen seurauksena vähän nykivää. Suorituskykyyn vaikutti myös se, että kuluneet renkaat pitävät todella huonosti märällä kalliolla.

Ajelua ei mitenkään suunniteltu etukäteen ja videon leikkaustakin olisi voinut vähän hioa, mutta Final Cut Expressin käytössä on vielä vähän harjoiteltavaa.

RC-harrasteluni on laajentunut helikoptereista yhä enemmän autojen suuntaan. Pienehköt kopterit ovat tuulelle kovin herkkiä, mutta tuulisinakin päivinä voi hyvin ajella autolla.

Laji on tarkemmin ottaen rock crawling eli suomeksi vaikka kivikiipiminen tai möyrintä. Ideana ei ole ajaa rataa ympäri vaan edetä vaikeakulkuisessa maastossa. Autot eivät ole kovinkaan nopeita, mutta vääntöä löytyy sitäkin enemmän.

Kuten aina, puolet harrastuksen huvista on auton parantelu ja omien viritysten kokeilu. Mahdollisia muutos- ja virittelykohteita on paljon ja osa jopa parantaa auton ajo-ominaisuuksia.